Kansainvälinen tutkijaryhmä Max Planck Institute for Evolutionary Anthropologysta Leipzigissä, Saksassa, raportoi täysin uusista näkemyksistä pronssikauden avioliittosäännöistä ja perherakenteista Kreikassa. Muinaisten genomien analyysit osoittavat, että aviopuolisoiden valinnan määräsi oma sukulaisuus.
Tunnettu minolaisen jumalattaren hahmo, joka on taiteellisesti omistettu ja kuvattu pitelemässä DNA-ketjuja käärmeiden sijasta. Väestö on syntynyt hänen "muinaisesta" ruumiistaan. Oranssi ja punainen sukututkimus viittaa ensimmäisen ja toisen serkun välisen endogamian tutkimustulokseen.
Kun Heinrich Schliemann yli 100 vuotta sitten löysi Mycenaen kultaiset kuiluhaudat kuuluisine kultanaamioineen, hän saattoi vain spekuloida niihin haudattujen ihmisten suhteesta. Muinaisten genomien analyysin avulla on nyt ensimmäistä kertaa ollut mahdollista saada näkemyksiä sukulais- ja avioliittosäännöistä Minolaisen Kreetan ja Mykeneen Kreikan alueella. Tulokset julkaistiin Nature Ecology & Evolution -lehdessä.
Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology (MPI-EVA) tutkimusryhmä analysoi yhdessä kansainvälisen kumppaniryhmän kanssa yli 100 Egeanmeren pronssikauden ihmisen genomia. "Ilman hyvää yhteistyötä kumppaneidemme kanssa Kreikassa ja maailmanlaajuisesti, tämä ei olisi ollut mahdollista", sanoo arkeologi Philipp Stockhammer, yksi tutkimuksen johtajista.
Mykeneen suvun ensimmäinen biologinen sukupuu
Muinaisten geneettisten aineistojen tuotannossa ja arvioinnissa viime aikoina tapahtuneen metodologisen edistyksen ansiosta on nyt pystytty tuottamaan laajaa tietoa jopa alueilla, joilla DNA:n säilyminen on ilmasto-olosuhteiden vuoksi ongelmallista, kuten Kreikassa. 16-luvulla eKr. syntyneelle mykeneläiselle kylälle on jopa ollut mahdollista rekonstruoida talon asukkaiden sukulaisuus – ensimmäinen sukupuu, joka on toistaiseksi rekonstruoitu geneettisesti koko muinaisen Välimeren alueen osalta.
Ilmeisesti osa pojista asui vielä aikuisiässä vanhempiensa kylässä. Heidän lapsensa haudattiin kartanon sisäpihan alla olevaan hautaan. Yksi taloon avioituneista vaimoista toi sisarensa perheeseen, sillä hänen lapsensa oli myös haudattu samaan hautaan.
Tapana mennä naimisiin esiserkkunsa kanssa
Toinen löytö oli kuitenkin täysin odottamaton: Kreetalla ja muilla Kreikan saarilla sekä mantereella oli hyvin yleistä mennä naimisiin esiserkkunsa kanssa 4,000 vuotta sitten.
"Nyt on julkaistu yli tuhat muinaista genomia eri puolilta maailmaa, mutta näyttää siltä, että näin tiukkaa sukulaisavioliittojärjestelmää ei ollut olemassa missään muualla antiikin maailmassa", sanoo tutkimuksen johtava kirjoittaja Eirini Skourtanioti. joka teki analyysit. "Tämä tuli meille kaikille täydellisenä yllätyksenä ja herättää monia kysymyksiä."
Miten tämä avioliittosääntö voidaan selittää, tutkimusryhmä voi vain spekuloida. ”Ehkä tämä oli tapa estää perityn viljelysmaan jakaminen yhä enemmän? Joka tapauksessa se takasi tietyn perheen jatkuvuuden yhdestä paikasta, mikä on tärkeä edellytys esimerkiksi oliivien ja viinin viljelylle”, Stockhammer epäilee. "Varmaa on, että muinaisten genomien analyysi tarjoaa meille jatkossakin fantastisia, uusia näkemyksiä muinaisista perherakenteista", lisää Skourtanioti.
Alkuperäinen julkaistu: Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology – Nature Ecology & Evolution
